Olet täälläEtusivu Kehittämisen tueksi Ikääntyneet Keskeiset käsitteet Ikääntyneet - Ikäerityinen ja ikäeettinen

Ikääntyneet - Ikäerityinen ja ikäeettinen

Ikäerityinen Ikäerityinen tarkoittaa, että ikääntymisen mukanaan tuomat fyysiset, sosiaaliset, psyykkiset ja spirituaaliset (henkiset, hengelliset ja maailmankatsomukselliset) tarpeiden muutokset, ikääntyvän elämänhistoriasta kumpuavat merkitykset, tämänhetkinen elämäntilanne ja jäljellä oleva elinaika otetaan huomioon hoidossa ja kuntoutuksessa.

Kärsimystä, surua ja sairautta ei sivuuteta, ongelmat tunnustetaan ja niiden ratkaisemiseksi haetaan konkreettisia keinoja. Päämäärä on asiakkaan ja työntekijän yhteisen työskentelyn kautta mahdollisimman hyvän elämän mahdollistuminen. Tavoite on sellainen ymmärrysyhteys, jossa ihmisen yksilöllisyyttä, autonomiaa, voimavaroja, omaa toimijuutta ja haavoittuvuutta kunnioitetaan. Hyvä elämänlaatu on varmistettava myös silloin vaikka vanhus ei halua tai ei pysty muuttamaan päihteidenkäyttöä.

Ikäeettinen Ikäeettinen tarkoittaa, että ihmistä tuetaan toimijana, tuntevana ja kokevana, joka pyrkii pitämään yllä ja saavuttamaan itselleen oleellista hyvinvointia olemassa olevilla kyvyillään. Ihmisen toiminta nähdään tarpeiden ja toiveiden ilmaisuina, esimerkiksi pyrkimyksinä selviytyä tai sopeutua, elää omanäköistä elämää tai saada apua mielen ja ruumiin huonovointisuuteen. Olemassa olemisessa on kyse tulemisesta katsotuksi, nähdyksi, kuulluksi, nimetyksi ja kunnioitetuksi sinä ihmisenä, joka juuri nyt olen ilman odotusta toisenlaiseksi tulemisesta, muuttumisesta kuntoutumisesta, raitistumisesta, aktivoitumisesta jne.

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön etiikka on ikäerityistä, arvoihin, tutkimustietoon ja elämänkokemukseen perustuvaa kykyä käytännölliseen harkintaan, yksilöllistä ja yhteisöllistä vastuuta, oman toiminnan suunnittelua, arviointia ja korjaamista sellaisessakin tilanteessa, jolloin vastausta ei ole löydettävissä laista tms. eettisistä ohjeista.

Suurin osa ikääntyneistä hallitsee alkoholinkäyttönsä. Ongelmaksi juominen muodostuu silloin kun se tuottaa ongelmia ikääntyneelle itselleen sekä hänen läheisilleen. Päihdeongelman näkyväksi tekeminen ja siihen puuttuminen on haastanut sekä vanhus- että päihdetyön. Ongelmaratkaisua penäävä viranomaispuhe: ”Jotain pitäisi tehdä” vahvistaa tulkintaa eläkeläiskulttuureihin maastoutuneen ongelman vakavuudesta ja sen kuriin saamisesta. Syitä etsivillä tai ongelman laajuutta kontrolloivilla toimenpiteillä ei ole pystytty parantamaan yhteiskunnan sosiaaliseksi sairaudeksi identifioitunutta päihdeongelmaa.

Lähteet

Jyrkämä, J.2012. Toimijuus ja terveyden edistäminen. Teoksessa Näslindh-Ylispangar, A. Vanhuksen terveyden, hyvinvoinnin ja hyvän elämän edistäminen. Helsinki: Edita Publishing Oy. 143 – 152.

Sarvimäki, A. & Heimonen, S. & Mäki-Petäjä-Leinonen, A. 2010. Vanhuus ja haavoittuvuus. Helsinki: Edita.

Laapio, Marja-Liisa. Ikäeettinen päihdetyö