Olet täälläEtusivu Kehittämisen tueksi Ikääntyneet Ikääntyneet - Ongelmien ehkäisy ja hoito

Ikääntyneet - Ongelmien ehkäisy ja hoito

kuva Sisko Salo-Chydenius. Mies ja koira.
VANHENE VIISAASTI ikääntyneiden päihteidenkäyttö ja mielen hyvinvointi

Artikkeli tarkastelee ikääntyneiden päihteiden käyttöä, riskirajoja ja mielen hyvinvointia yksilön ja palvelujärjestelmän kannalta. Tärkeämpää kuin alkoholinkäytön määrä ja tiheys on yksilöllisen riskirajan löytyminen - mitään turvallista yleisohjetta ei ole.

Yksilöllisessä arviossa on huomioitava mm. elämäntilanne ja mieliala, kunto, sairaudet, päihteiden ja lääkkeiden kulutushistoria, -tavat ja -tottumukset, - päihteiden merkitykset ja käytön hallinta ja riskitekijät, kuten yksinäisyys, pelot, kipu ja ahdistus. Artikkeli on julkaistu Suomen Seniorilehdessä 1/2015, 12-13.
» Lue lisää

kuva Sisko Salo-Chydenius. Nainen rakentaa nukkekotia.

Haarni, Ilka 2016

Ikääntyneiden ihmisten mielen hyvinvoinnin tukemisen mahdollisuuksia

Tietoa ja välineitä eläkeikäisten mielen hyvinvoinnin tukemiseen on nykyisin tarjolla monella taholla. Niitä kannattaa hyödyntää, sillä iäkkäät ihmiset itsekin tunnistavat mielen hyvinvoinnin merkityksen toimintakyvylleen. Nykytiedon valossa mielen taidot kehittyvät läpi elämän, ja iäkkäiden elämänkokemuksesta on iloa taitojen vahvistumisessa.

Hämmästyttävän usein unohtuu, miten keskeinen merkitys mielen hyvinvoinnilla on ikääntyneiden ihmisten elämänlaadulle ja hyvinvoinnille. Mielen voimavarat ylläpitävät ja vahvistavat toimintakykyä ja saavat arjen tuntumaan valoisammalta ja mielekkäämmältä. Tämä koskee myös ja ehkä aivan erityisestikin päihteitä käyttäviä iäkkäitä.

Kirjoittaja on sosiologian dosentti, joka työskentelee Ikäinstituutissa Elämäntaidon eväät -hankkeessa.
» Lue lisää

Päihde- ja mielenterveystyötä kotona, Rolle-työ 2013

Salon A-klinikalla on jo parikymmentä vuotta toteutettu vanhuksille ja vajaakuntoisille kohdennettua päihdetyötä ongelmien toteamiseksi, päivittäisen elämän sujuvuuden mahdollistamiseksi, päihteidenkäytön lopettamiseksi ja päihdehaittojen vähentämiseksi.

Työskentelemme päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa, mutta myös taloudellisten vaikeuksien, ikääntymisen mukana tulevan heikentymisen ja moninaisten muistiohäiriöiden kanssa. Keskeistä on yhteistyö omaisten ja muiden hoitotahojen kanssa. Osalta asiakkaista puuttuu tukiverkostoja, heillä ei välttämättä ole omaisia tai suhteet ovat katkenneet.

Rolle-työn tärkeä yhteistyökumppani on Salon Muistiyhdistyksen projekti ”Muistisairaudet alkoholin varjossa”. Kartoitamme yhdessä asiakkuuksia mm. kotikäyntien avulla ja varmistamme yhteistyössä hoidon jatkuvuuden. Muistisairauden varhainen toteaminen ja tukeminen on tärkeää samoin kuin oikean hoidon takaava palveluohjaus. Voimme esimerkiksi saattaa asiakkaan terveyskeskukseen muistihoitajan luo.

Rolle-työ tekee yhteistyötä Hillerinkujan palveluasumisyksikön kanssa, joka on suunniteltu päihteidenkäytön aiheuttamaa muistisairautta poteville
pysyväksi kodiksi. Yksikkö toteuttaa myös muisti- ja toimintakykyarviointeja ja intervallihoitoa.

Liisa Putkonen, sosiaalityöntekijä
A-klinikkasäätiö, Länsi-Suomen palvelualue, Salo

kuva Misia Rytkönen. Kukkiva omenapuun oksa.

Maria Viljanen: Mielen hyvinvointi tuo voimia ikääntyessä

Suurimmalla osalla ikäihmisistä mielenterveys, mielen hyvinvointi on hyvä. Useimmiten kun puhumme mielenterveydestä, kääntyvät ajatukset aivan liian usein mielenterveyden häiriöihin. Psyykkinen ja mielen hyvinvoinnin viittaa kuitenkin niihin voimavaroihin ja kykyihin, joita meille kehittyy elämämme aikana.

Mielenterveys ei tarkoita vain sitä, että emme sairasta. Mielenterveys on monien asioiden summa. Joskus elämä tuo suuria kriisejä ja katastrofeja. Emme pysty estämään niitä, mutta voimme opetella taitoja, joilla vaikutamme siihen miten suhtaudumme kriiseihin. Psyykkinen joustavuus tai vastustuskyky voi pitää meidät henkisesti koossa, vaikka koemme pahojakin iskuja .... » Lue lisää

 
Heidi Härmä: Muisti ja vanheneminen

Muistiliitto ry

Muisti muuttuu vääjäämättä iän myötä, mikä on täysin normaalia. Reagointi hidastuu ja häiriöherkkyys kasvaa, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi sen, että uuden oppiminen vaatii hieman aiempaa enemmän aikaa ja rauhallisemman ympäristön. Myös monen asian rinnakkainen suorittaminen tuottaa haasteita, joten yhteen asiaan keskittyminen on iän myötä entistä järkevämpää. Nimimuisti – etenkin nopea nimien muistaminen – voi tuntua heikentyvän jo neljänkymmenen ikävuoden jälkeen. Asioiden mieleen palauttaminen voi kestää hetkisen kauemmin kuin ennen, mutta onnistuu kyllä. Muutokset ovat kuitenkin hyvin pieniä, eivätkä yleensä haittaa arkea. Aktiivinen kertaaminen ja muistelu on tärkeää kaikenikäisille, jotta muistin sisällöt säilyvät ....» Lue lisää

Gerontologi Aila Pikkarainen kuvaa artikkelissaan

IKÄÄNTYNEIDEN IHMISTEN KOTIASUMINEN JA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ ARJEN ERI YMPÄRISTÖISSÄ vanhusten kotiasumista ympäristögerontologian näkökulmasta ja erityisesti niitä tilanteita, joissa päihteiden käyttö ja erilaiset riippuvuudet haittaavat heidän päivittäistä toimintaansa, elämänlaatuaan ja hyvinvointiaan.

Artikkeli pohtii ikääntyneen päihdeasiakkaan erityisyyttä gerontologisen tiedon valossa. Onnistunutta vanhenemista ja päihteitä hän tarkastelee sellaisen psykososiaalisen tuen ja auttamisen kautta, joilla voidaan käynnistää myönteisen muutoksen kehä.
» Lue lisää